Vuoden varsinainen kesänäyttelyni oli Saanko luvan? Walleniuksen Wapriikissa Juupajoella.
Walleniuksen Wapriikki kokonaisuutena on hyvin mielenkiintoinen konsepti. Siellä on monta monipuolista näyttelykokonaisuutta eri huoneissa eli gallerioissa. Minulla oli upea Kulmagalleria, jonka kahdella sivulla oli ihanat isot ruutuikkunat ja niiden takana runsaat villiviinit.
Walleniuksen kokonaisuuteen kuuluu näyttelyiden lisäksi tee- ja kahvihuone Singer, jossa viikonloppuisin tarjoillaan myös suosittu brunssi. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myymälä, jossa on tarjolla paljon lähituottajien tuotteita ja uutena asiana tänä vuonna avattu vintage-kirppis.
Kulmagalleria suurine ruutuikkunoineen oli mitä osuvin tila teoksilleni. Koska tavoitteenani on luoda töilläni rauhaa ja hyvää oloa, ympäristö tuki tätä tavoitetta upeasti. Myös vieraat kiittelivät hienoa tunnelmaa. Jotkut palasivat uudestaankin, ikään kuin rauhoittumaan.
Sain paljon hyvää palautetta, niin paikalla ollessani kuin viesteinä. Kiitos kaikista niistä! Kiitos myös mielenkiintoisista keskusteluista, joita kävimme niin taiteen merkityksestä yleensä kuin minun taiteeni omintakeisuudesta, ajankohtaisuudesta jne. Iso kiitos tietysti myös kaupoista, näyttelyt ovat myös tärkeitä myyntimahdollisuuksia. Totta kai aina toivoo, että teokseni pääsisivät tuomaan iloa ja hyvää oloa jonkun kotiin tai yrityksen tiloihin.
Kiitos Wapriikin omistajat Hannele ja Jasmin hyvästä yhteistyöstä, ja onnea ja menestystä hienolle työllenne!
Suvi Stuudiossa oli osa Someron Suviheinäviikkoa. Sää ei ollut kovin suosiollinen, Somero kun sai sadetta enemmän kuin tarpeeksi.
Näyttelyn tilinpäätös oli kuitenkin positiivinen. Kävijöiden kohdalla laatu korvasi määrän, kiitos kaikille näyttelyvieraille. Oli hienoa tavata ihan jokaista!
Kiitos kaikista mielenkiintoisista keskusteluista, ne avaavat ajatteluun aina uusia tulokulmia. Kiitos kaikista tuliaisista: en ihan ymmärtänyt, että näyttelyyn tullessa minulle tuodaan lahjoja! Ja tietysti kiitos kaupoista; kyllä teosten myyminen aina on oleellista näyttelyn järjestämisessä.
Suvi Stuudiossa päättyi, mutta onneksi suvi jatkuu.
Osa näyttelyn töistä jatkaa kesäänsä Juupajoella Walleniuksen Wapriikin näyttelyssäni Saanko luvan?.
Yhdessä kevääseen -näyttely sopi mainiosti Galleria Bremerin valoisiin tiloihin. Kun kevättalven ja kevään aurinkoiset säät vielä suosivat näyttelyn aukiolopäiviä, saatiin nauttia kokonaistaideteoksesta, jonka sisätila teoksineen ja ikkunoiden takana oleva Tehtaan puisto vanhoine isoine puineen muodostivat.
Galleria Bremerin rauhalliset tilat tarjosivat teoksilleni hyvän esittelytilan myös sikäli, että sinne muodostui helposti rauhallinen, hyvinvointia lisäävä tunnelma, mitä töilläni aina tavoittelen. Oli taas mukava kuulla vierailta kommentteja juuri tästä, että ei malttaisi lähteä pois, kun on niin hyvä olla.
Taiteen yksi tehtävähän on lisätä hyvinvointiamme. Siksi kannattaa käydä erilaisissa taideriennoissa ja hankkia taidetta myös kotiin ja työpaikoille.
Näyttelyyn liittyen järjestettiin puiston toisella reunalla olevassa Tehtaan Hotellin Klubin ravintolassa Taiteilijaillalliset, jossa keskusteltiin juuri taiteen hyvää tekevästä vaikutuksesta ja taiteesta sisustuksessa. Ravintola oli kehittänyt näyttelyn nimeen liittyen herkullisen keväisen menun. Tilaisuus oli joka tavalla hyvin onnistunut.
– Ravintolan tiloissa oli esillä myös töitäni. Työt sopivat paikoilleen niin hyvin, että sovimme näyttelyn jatkumisesta ravintolassa koko kevään ajan.
Yksi vieras sanoi näyttelystä lähtiessään: ”Kiitos, kun tulit Karkkilaan!” Minä voin sanoa: ”Kiitos kun sain tulla Karkkilaan, ja iso kiitos Galleria Bremerin ihanalle henkilökunnalle kaikesta avusta näyttelyn rakentamisessa, sen aikana ja purkamisessa!”
Kesällä 2025 oli tähän asti suurin näyttelyni, Sipuran Navetan Avajaisnäyttely. Loimme keraamikko Henna Nuutisen keramiikkatöiden ja minun teosteni kanssa Lahden vanhimman rakennuksen, upeasti kunnostetun kivinavetan, paksujen seinien suojaan kokonaistaideteoksen.
Kivinavetan kunnostus taiteen käyttöön on melkoinen kulttuuriteko Elsi ja Eero Kettuselta. Ei siis ihme, että saimme ministeri Sanni Grahn-Laasosen tuomaan tervehdyksen Avajaisnäyttelyyn.
Toukokuussa 2025 palasimme Kaapelitehtaalle lähes samalla joukolla kuin alkuvuodesta 2023. Näyttelymme nimi oli Connessione eli yhteyden rakentaminen. Nyt tilana oli isompi Puristamo, joten saimme jokainen enemmän tilaa esittäytyä. Kaapelitehdas on melkoinen kulttuurin keskittymä, siellä on ihan oma ilmapiirinsä.
Syksyllä 2024 pääsin pitämään ensimmäisen varsinaisen gallerianäyttelyni. Helsingissä Annankadulla, gallerioiden keskittymässä on tyylikäs Ars Longa Galleria. Näyttelyni nimenä oli Hiljaista puhetta. Oli hienoa, kun galleristi hoiti kaikki järjestelyt, vieläpä tyylikkäästi ja niin ystävällisesti.
Someron Kivimakasiini on mielenkiintoinen näyttelytila, jonka tiiliseinillä työni pääsivät hienosti esiin. Kesällä 2024 Ritva Kokkola-Lemarchandilla oli toinen makasiinin huoneista ja minulla toinen. Nimesimme näyttelyn yhteisesti Kaisloja, kiviä ja kuluneita kankaita. Ritvalla oli paljon kaisla-aiheisia tauluja, minulla oli vierailevana taiteilijana Niko Saarinen kiviteoksillaan ja kuluneet kankaat viittasivat tietenkin minun töihini.
On hienoa saada töitä esiin Gumbostrand Konst & Formiin. Se on upea paikka; näyttelytila, myymälä ja ravintola ovat uniikki kokonaisuus ja laadukkuus näkyy kaikessa.
Sain sinne näyttelyn syksyllä 2023, näyttelyni oli nimeltään Rakennetaan siltoja. Tässä näyttelyssä oli ensimmäistä kertaa esillä myös rakukeramiikkaani.
Kesällä 2023 pidimme neljän kollegan kanssa yhteisnäyttelyn Viisi Taidekeskus Taarastissa Lahdessa. Paikka on kauniin järven rannalla ja sopii siksi hyvin kesänäyttelyjen pitoon. Vaaleanpunainen työni valittiin näyttelyn kiinnostavimmaksi.
Venetsiasta Valssaamoon -näyttelyssä Kaapelitehtaan Valssaamossa tammi-helmikuussa 2023 minulla oli ensimmäistä kertaa esillä töitä, joiden uniikin tekniikan olin kehittänyt ja joiden värimaailma oli hillittyä ja hallittua. Tätä tyyliä olen sen jälkeen vienyt eteenpäin. Venetsiasta Valssaamoon oli kymmenen taitelijan yhteisnäyttely, me kaikki olimme jossain vaiheessa olleet Lapinlahden taidekoulussa.
Pukinmäen kirjastossa on keskeinen tila varattu pienille näyttelyille. Oma näyttelyni tammikuussa 2022 oli nimetty värikkäiden puiden mukaan, Puun alla.
Kesällä 2021 vuokrasimme Someron keskustassa tyhjillä olleen ison liiketilan ja teimme sinne mielenkiintoisen kokonaisuuden. Oman osuuteni nimenä oli Hyvän olon maalauksia, Sari Witkan lammastuotteiden näyttely oli Villaa, pehmeää ja lämmintä, Vilho ja Alvar Kajanderilla Puu-ukkoja liikkeellä.